,
Naantalin 1443 perustettu luostari oli keskiajalla suosittu pyhiinvaelluskohde. Vierailijat toivat kaupunkiin vaurautta ja kauppa kukoisti. Uskonpuhdistus 1500-luvulla muutti kirkon asemaa ja Naantalin luostarin merkitys romahti. Viimeinen nunna kuoli 1500-luvun lopulla eikä kaupunkiin enää ollut tulijoita.
Birgittalaisnunnat olivat kuitenkin ehtineet opettaa naantalilaisille sukankudonnan taidon. Tuohon aikaan etenkin kantapäiden teko oli harvojen tuntema taito, joten Naantalin sukilla oli kysyntää Tukholmaa, Tallinnaa ja Pietaria myöten.
Kaupunginisät halusivat ottaa tilanteesta kaiken hyödyn, joten kaikki Naantalilaiset velvoitettiin kutomaan sukkia kaupungin eduksi. Kun kadunkulmiin alkoi kertyä kudontarinkejä piti tehokkuutta parantaa ja kutojien määrä kadunkulmaa kohti rajattiin virallisella määräyksellä kuuteen, jotta työ ei olisi mennyt rupatteluksi. Parhaimmillaan sukkia kudottiin 25 000 paria vuodessa ja kutojia kyseltiin opettajiksi ympäri Suomea.
Naantalin pehmeä kulta auttoi kaupungin yli vaikeiden vuosisatojen, kunnes Naantalin aurinko nousi kaupungin ylle ja loi uusia tulolähteitä. Mutta se on jo toinen tarina…